Skip to main content
Ajankohtaista

Joensuun Setlementti nuorten mielenterveyden edistäjänä

Kolmannen sektorin matalan kynnyksen palveluille on kysyntää nuorten mielenterveyden edistämisen kentällä – Joensuun Setlementin Hyvää mieltä -pienryhmä vastasi selkeään tarpeeseen

Joensuun Setlementin nuorisotyö on tänä keväänä järjestänyt Hyvää mieltä -pienryhmän 14-22 -vuotiaille nuorille. Pienryhmän tavoitteena on ollut tarjota nuorille tukea oman mielen hyvinvoinnin tukemiseen, ja sen teema sekä sisällöt kehitettiin nuorten omiin tarpeisiin heidän toiveitaan kuunnellen.

Nuorten mielenterveyden haasteet kasvussa

Nuorten mielenterveyden haasteista ja pahoinvoinnista on uutisoitu eri medioissa paljon viime vuosina, erityisesti korona-ajan ja sen tuomien haasteiden myötä. Nuorista noin joka neljäs kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä. Nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on myös kasvanut. Suuri kysyntä myös pidentää jonoja palveluihin. Tästä syystä onkin tärkeää, että ennaltaehkäiseviin palveluihin panostettaisiin jatkuvasti yhä enemmän.

Ennaltaehkäisevä työ kannattaa pitkällä aikavälillä

Lapsuuden ja nuoruuden tapahtumat ja psyykkinen kehitys vaikuttavat vielä aikuisuudessa. Oireiden ja häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoitaminen on siis erittäin tärkeää. Kuitenkin painopiste pitäisi pyrkiä siirtämään yhä enemmän ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen, jolloin oireilua ja tarvetta korjaaville palveluille ei välttämättä edes synny. Ennaltaehkäisevä panostaminen nuorten mielenterveyteen säästää pitkällä aikavälillä mielenterveyspalvelujen resursseja, sillä hyvinvoivista nuorista kasvaa hyvinvoivia aikuisia.

Matalan kynnyksen toiminnan merkitys

Samoin kuin muualla Suomessa, myös Pohjois-Karjalassa korona-aika vaikuttaa lisänneen nuorten pahoinvointia. Nuorilta itseltään kysyttäessä, he ovat toivoneet aikuisten läsnäoloa ja matalan kynnyksen apua pulmiinsa. Matalan kynnyksen toiminta mahdollistaa tuen saannin varhaisessa vaiheessa, ennen kun haasteet kasaantuvat tai paisuvat ongelmavyyhdiksi.

Kolmannen sektorin ja julkisen sektorin yhteistyötä kehitettävä

Kolmannella sektorilla on paljon annettavaa hyvinvoinnin edistämiselle. Julkisen sektorin ja kolmannen sektorin pitäisikin vielä entisestään syventää yhteistyötä ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja hyvinvointityön kentällä. Järjestöjen toimintatavat ja juuri helposti lähestyttävät, matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja ryhmät ovat vahvuuksia, joita julkisen sektorin toimijoiden ja ammattilaisten tulisi hyödyntää rohkeammin.

Pienryhmästä jaksamista ja valoa arkeen

Nyt toukokuussa järjestetty neljän ryhmäkerran mielen hyvinvointiin keskittyvä ryhmä on osallistujien mukaan tullut tarpeeseen. Ryhmässä on käsitelty mielen hyvinvoinnin kokonaisuutta ja siihen vaikuttavia asioita. Siellä on syvennytty muun muassa stressinhallintaan, tunteiden käsittelyyn, sekä liiallisen itsekriittisyyden hillitsemiseen.

Hyvää mieltä -ryhmä keskittyi ennaltaehkäisevän näkökulman mukaisesti positiivisen löytämiseen arjesta, sekä tarjoamaan keinoja negatiivisen selättämiseen. Ryhmästä haluttiin tehdä nuorten omien toiveiden mukainen, ja osallistujat olivatkin mukana suunnitteluprosessissa.

Tämä pienryhmä toimiikin hyvänä esimerkkinä matalan kynnyksen pienryhmätoiminnasta, jossa on keskiössä nuorten hyvinvoinnin tukeminen, ja johon he ovat saaneet itse vaikuttaa.

 

Blogitekstin on kirjoittanut Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Vilma Vainikka, joka suunnitteli pienryhmän sisällöt, sekä osallistui ryhmän vetämiseen osana sosionomiopintojen syventävää harjoittelua.